Varo, kuulosi voi vaarantua
YLE uutisoi tänään, että peruspalveluministerimme Paula Risikko on huolissaan MP3-soittimien mahdollisesti aiheuttamasta kuulovauriosta. Valmistajien pitäisi kuulemma varoittaa kuluttajia paremmin siitä, että niillä voi kuunnella musiikkia kovaa.
Muistan aivan samaa hälinää 80-luvulta korvalappustereoiden ja 90-luvulta kannettavien CD-soittimien osalta. Mutta silloin häly tuntui lähinnä keskittyvän Yhdysvaltoihin eikä niinkään Suomeen. Kyllähän Suomessakin asiasta jotain keskustelua varmaan käytiin, mutta hysteerinen hätäily ja laitevalmistajien syyttäminen tuntui enemmän olevan Jenkkien asia.
Vaikuttavatkohan nyt niin ajankohtaiset kuntavaalit tällaisten lausuntojen pullahtamiseen vai onko Suomessakin politiikka vaipumassa populistisempaan ja samalla enemmän holhousta ajavaan suuntaan?
Ensinnäkin, kuka ihme edes lukee laatikoissa tai käyttöohjeissa olevia varoituksia? Jo nyt niitä on laitteessa kuin laitteessa sen verran paljon, että huumorinlähteenä niitä voi vilkuilla. Tosissaan niitä tuskin enää harva lukee.
Kyllähän lapset ja nuoret tokivat tarvitsevat neuvoja siitä, mikä on sopiva äänenvoimakkuus millä erilaisia ääntä tuottavia laitteita käyttää. Mutta missä määrin tällainen opettaminen on laitteiden valmistajien asia? Eikö koko ajan Suomessakin käydä keskustelua siitä, miten vanhempien pitää enemmän ottaa kasvatusvastuuta?
Vaikka kuinka vanhemmat, koulut, yhteiskunta tai laitevalmistajat kuulovaurioista varoittaisivatkin niin suurin osa lapsista ja nuorista todennäköisesti silti kuuntelee ainakin välillä musiikkiaan liian kovaa. Sekin kuulunee kasvamiseen – ja toisaalta myös musiikin kuunteluunkin.
Itselläni suoraan korviin tulevan musiikin äänenvoimakkuutta säätelee huomattavasti kuulovaurion riskiä enemmän halu kuulla ympäristön äänet eli oma turvallisuus. Etenkin hälyääniä poistavilla kuulokkeilla (tai hyvin korviin asettuvilla kuulokkeilla) saa estettyä suhteellisen hiljaisellakin äänenvoimakkuudella ympäristön äänet. Liikenteessä kuulollakin on vain kevyen liikenteen osalta varsin merkittävä vaikutus havainnointeihin. Pimeillä maalaisteillä lenkkeillessä kuulon merkitys korostuu entisestään.
Tosin, jos MP3-soittimilla saadaan yli 100 dB:n ääntä aikaiseksi suoraan korvaan niin on niiden maksimiäänenvoimakkuuksia syytä rajoittaakin. Mutta tarviiko poliitikon esittää kovasti huolestunutta ja kalastella hajaääniä tuollaisella asialla. Ainakin tässä on yksi äänestäjä, joka mieluummin näkisi tuollaisessa itsestäänselvän sääntelyn tapauksessa hiljaista puurtamista poliitikoilta. Säästetään yhteiskunnallinen keskustelu niille asioille, joissa keskustelulla on oikeasti merkitystä.