A photographic overview of 2011

Well, another year gone by with the camera more or less grown on to my hand. However, even though I took more than enough photographs during the year, somehow I’m left with the feeling that I should have done more. Note, this will be an exceptionally photo heavy post.

Continue reading

Myrskyt ja karttapalvelut

Eilinen Tuija Aallon twiittaus

Tiedonkulun tehost. Ushahidi-tyyppinen sivusto avoimien maastokarttojen päälle? HS: Viranomaisten yhteydet kaatuilivat http://bit.ly/vCFCOz

herätti minut ajattelemaan jotain tuollaista voisi toteuttaa ja oikeasti hyödyntää. Loppupelissähän tuollaisesta ei ole mitään hyötyä niin kauan kuin viranomaiset ja sähköyhtiöt tms. eivät myös käytä samaa kanavaa omassa toiminnassaan.

Itselläni on kokemusta pelastuspuolella niin johtokeskuksessa työskentelystä kuin kentällä olemisesta vastaavanlaisissa tilanteissa, joten näkemystä operatiiviseenkin toimintaan tällaisten myrskyjen aikana on.

Näin tietojärjestelmien suunnittelijana ja toteuttajana minulla on sitten näkemystä myös siihen itse tekniseen puoleen siitä, mitä kaikkea tällainen järjestelmä pohtisi. Ihan omaksi huviksi pyörittelin asiaa hieman pidemmälle ja sain aikaan seuraavanlaisen listan erilaisia käyttötapauksia, joita järjestelmän pitäisi tai olisi hyvä kyetä käsittelemään, jotta siitä olisi mitään todellista hyötyä.

  • Kansalaisten pitäisi pystyä ilmoittamaan suoraan järjestelmän kautta erilaisista tapahtumista. Ilmoitusten luotettavuutta voitaisiin mitata esim. lähteen ja annettujen tietojen perusteella perättömien ilmoitusten kitkemiseksi. Toki hätäkeskus olisi edelleen kiireellisten todellista vaaraa aiheuttavien tehtävien ilmoituskanava.
  • Järjestelmän olisi hyvä kyetä seuraamaan esim. Twitteriä ja sieltä tiettyä hashtagia napatakseen sieltä tietoja häiriöistä.
  • Järjestelmän pitäisi pystyä ilmoittamaan käyttäjille milloin siihen tallennettuja tietoja valvotaan aktiivisesti milläkin alueella. On järjetöntä kuvitella, että järjestelmää valvottaisiin viranomaisten tai muiden toimijoiden puolelta jatkuvasti.
  • Viranomaisilla pitäisi olla mahdollisuus kirjata sinne omat tehtävänsä (suoraan paloasemille tulleet puhelut, tien päällä tulleet tiedot, hätäkeskuksen kautta tulevat tehtävät). Samoin toimijoiden (viranomaiset, sähköyhtiöt jne) pitäisi voida kuitata milloin jokin häiriö on otettu työn alle ja milloin se on valmistunut.
  • Kartalle pitäisi pystyä merkitsemään niin yksittäisiä kohteita kuin alueitakin, joissa on jotain tapahtumia.
  • Ja luonnollisesti, järjestelmän pitää olla riittävän kevyt toimiakseen mobiililaitteilla hitaidenkin yhteyksien yli ja samalla riittävän hyvin toteutettu, että se kestää kriisitilanteiden kuormituspiikit. Tämä kohta on se, joka tekee järjestelmästä loppupelissä teknisesti vaikean toteuttaa – ja samalla kalliin.

Vaikka järjestelmä on loppupelissä varsin helppo hahmottaa eikä toteuttaminenkaan olisi mitenkään mahdoton tehtävä, viimeinen kohta em. luettelossa aiheuttaa merkittäviä teknisiä haasteita. Ja teknisiä haasteita vielä suurempi este on se, saataisiinko tällaiselle järjestelmälle oikeasti käyttäjiä viranomaisista ja muista toimijoista (sähköyhtiöt, teleoperaattorit, vesilaitokset jne.) Tosin tänään Savon Sanomissa ollut juttu antaa toivetta siitä, että järjestelmän toteuttamiselle ja käytölle voisi olla jonkinlaista tahtotilaa. Rahan löytyminen onkin sitten aivan eri asia…

Ja vielä kun näistä myrskyjen aiheuttamista tuhoista ja häiriöistä puhutaan niin Kasvihan tänään kirjoitti omassa blogissaan kriisiviestinnän tuomisesta tälle vuosikymmenelle. Suosittelen lukemaan ja miettimään samalla sitä, että ne samat matkapuhelinverkon tukiasemat (tai ainakin niiden tolpat) toimivat myös viranomaisten radioverkon tukiasemina. Eli virran loppuminen tukiasemilta aiheuttaa myös viranomaisten toiminnalle omat haasteensa. Jostain kumman syystä tästä ei ole kuitenkaan ääneen puhuttu.

P.S. Into pelastustoimesta avautumiseen on vähentynyt viime aikoina ja siten täälläkin on ollut melko hiljaista. Mutta nyt piti ainakin avata sanainen arkku kun kerran jonkinlaista näkemystä on aiheeseen vähän joka puolelta…

Insomnium @ Kerubi 4.11.2011

When Insomnium released their new album mid-October this year I finally woke up and listened to the semi-local band. And was immediately hooked. One video review that I’ve later watched even called their latest album, One for Sorrow, a gateway drug. Well, in my (or I should say our) case that definitely what it was.

As an interesting fact, I also realized that the surgeon who operated on my finger that I managed to damage a couple of years back is/was Insomnium’s second guitarist, Ville Vänni. I remember at the time, Anna and I were thinking that the surgeon definitely is a metal-head with the long hair and tattoos. Well, that mystery was finally solved.

This was also to be Ville Vänni’s second to last gig in the band – and his last gig in his hometown so expectations were high at least in the audience. Ville was greeted with shouts of his name throughout the gig. And honestly it felt like Ville played his heart out.

While lately Kerubi (and it’s predecessor Kellari) haven’t been really full in metal gigs, the place at least appeared packed to the limits. It was hot, loud, and even managed to have a small circle pit going on every now and then.

For a metal band the lights were surprisingly good. But for once, when I had fairly good lights there was a security person parked practically right in front of me, so many a good photograph has been left out. Although if you look through the gallery, you’ll see his head silhouetted in some photographs.

But the night was all we wanted it to be. An evening of good metal and headbanging with the chance to get some good photographs thrown in. Thank you Ville V. and good luck to Insomnium on their road to come.

As always, more pictures in our gallery.

Blue and white

Siren and snow

Celebrating the 94th anniversary of Finnish independence with the colors of our flag. A fresh sprinkling of snow on the ground suits the day.

Black Sun Aeon @ Kerubi 4.11.2011

Warming up for Insomnium’s first gig in support of One for Sorrows was Tuomas Saukkonen’s (Before the Dawn) solo project Black Sun Aeon. BSA is quite similar to Before the Dawn. So similar in fact that the only reason that I can see for the solo project is Tuomas Saukkonen’s desire to play every single instrument on the album. And honestly, he plays them well.

Melodic death metal was on the table for the evening, but I must admit that I was pleasantly surprised by the fact that Janica Lönn was along with the band for the tour. Especially as a photographer it was nice to shoot a female instead of the (mostly hairy) men that dominate metal.

As far as BSA’s set goes, I must admit to being quite disappointed. I’d listened to them through Spotify even before the gig (and afterwards as well) and have quite liked them. I’m fairly certain that my disappointment in the gig comes from the mix being off. It was so bass heavy that it drowned out most of the other instrument – luckily at least the vocals did come through enough to give the songs some atmosphere.

As always, more pictures in our gallery and stay tuned for pictures of the main act, Insomnium.