Tieteellinen julkaiseminen

Internet mahdollistaa uusia tuulia tieteelliselle julkaisemiselle. Tämä lienee kaikille vähänkin internetissä surffailleelle opiskelijalle tai tutkijalle ilmeinen väittämä. Todellisuus valitettavasti ei ole ihan niin ruusuinen kuin mitä teknologia antaisi myötä. Suurimman ongelman tässäkin yhteydessä tarjoavat tekijänoikeudet ja eri ryhmien eturistiriidat.

Itse muistan ensimmäisen kurssin, jossa jouduin hakemaan tietoa tietystä aiheesta tieteellisistä julkaisuista. Kyseessä oli vuosi 1996 ja tiedon etsiminen tapahtui kahlaamalla paksuja kirjoja, joihin oli koottu ACM:n lehdissä ja konferensseissä julkaistujen artikkelien otsikot, kirjoittajat ja avainsanat. Työ oli hidasta ja turhauttavaa enkä löytänyt kuin muutaman julkaisun aiheesta. Tarkkaa lukua en muista, mutta alle kymmenen niitä oli. Nyt jos joutuisin etsimään samasta aiheesta julkaisuja, ensimmäinen pysähdykseni olisi Citeseer jonka jälkeen eksyisin Googlen pariin. Citeseer tarjoaa 347 julkaisua joista ainakin 40 ensimmäistä liittyy suoraan aiheeseen. Google tarjoaa noin 246 000 osumaa, tosin näistä ainakin alkupäässä on kurssimateriaalia aiheesta eikä tieteellisiä julkaisuja. Niin, kiinnostuneille tiedoksi, että aiheena olivat jälkiosapuut (suffix trees).

Ensivaikutelma näyttäisi tieteellisestä julkaisemisesta webissä näyttäisi näin tietojenkäsittelijän kannalta varsin hyvältä, etenkin huomioiden muutoksen kymmenessä vuodessa. Vaikka tieteellisiä julkaisuja useista aiheista löytyykin varsin hyvin ja jopa helposti, monesti niiden julkaiseminen voi olla enemmän tai vähemmän kyseenalaista. Roger Clarke kirjoittaa First Monday’ssa tieteellisen julkaisemisen tekijänoikeudellisista ongelmista ja ehdottaa uudenlaista lisenssointia esijulkaisuille ((Pr)ePrint). Esijulkaisulla hän tarkoittaa sellaista artikkelin julkaisemista, mikä tapahtuu ennen artikkelin lähettämistä johonkin konferenssiin tai referoituun julkaisuun. Ennen internettiä nämä esijulkaisut tapahtuivat laitosten teknisissä julkaisusarjoissa tai vapaamuotoisena jakeluna tutuille kommentointia varten. Esijulkaisut ovat erinomainen tapa saada uudet ajatukset nopeaan levitykseen ja mahdollisuus saada palautetta omille ajatuksilleen.

Clarke tuo esiin kuitenkin varsin hyvin esijulkaisemiseenkin liittyvät ongelmat. Vaikka julkaisuun ei sinällään ole mitään estettä (kunhan kaikki kirjoittajat sen hyväksyvät), haluavat kirjoittajat yleensä taata, että kukaan ei voi kohtuuttomasti hyötyä heidän työstään. Vaikka kirjoittajilla onkin tekijänoikeus artikkeliinsa, tiedemaailman yleiset käytännöt kaipaavat hieman avoimempaa oikeuksien jakamista tekijänoikeuslakeihin verrattuna. Clarke hahmotteleekin vaatimuksia tällaiselle lisenssille, jonka yhtenä esimerkkinä hän tuo esiin Creative Commonsin lisenssin joka mahdollistaa työn jakamisen ja esittämisen niin kauan kuin uudessa työssä mainitaan artikkelin kirjoittajat (by attribution), uutta työtä ei julkaista kaupallisesti (non-commercial) ja työtä ei muuteta (no derivative works).

Tämä olisi ainakin yksi tapa mahdollistaa nopea julkaiseminen webissä ilman tekijänoikeusongelmia. Tosin esijulkaisut eivät ole tieteellisesti paras mahdollinen viite, mutta niiden avulla tieto saadaan leviämään nopeammin sekä voidaan julkaista ajatuksia jotka eivät välttämättä muuten näkisi päivänvaloa. Tämä malli antaisi myös sijaa julkaisemiselle konferensseissa ja referoiduissa julkaisuissa sillä ne ovat tieteellisesti pätevämpiä. Näin lehtien tai sarjojen tilaaminen, tai ainakin yksittäisten artikkelien ostaminen, olisi edelleen tarpeellista.

Voimme tietenkin miettiä mikä olisi nykyään paras tapa esijulkaisun julkaisemiselle. Perinteisesti monet tutkijat ovat esijulkaisut pistäneet näkyviin omiin julkaisuluetteloihin. Mutta tarjoaisivatko blogit nykyään paremman tavan julkaista esijulkaisuja? Monessa blogissa on mahdollisuus kommentointiin, jolloin kommentitkin olisivat julkisia ja sidoksissa julkaisuun. Parhaassa tapauksessa kommenteissa ja blogien välisessä viittaamisessa saattaisi syntyä oikeaa keskustelua ja idean kehittämistä eteenpäin.

Näin itse asiassa näyttää jo nykyään monesti käyvän vapaamuotoisemman tieteellisen ajatuksenvaihdon yhteydessä. Itse seuraan muutamaa omaan tutkimusaiheeseeni liittyvää blogia, jotka ajoittain keskustelevat varsin vilkkaasti toistensa kanssa. Erilaiset chätit (esim. IRC) ja jopa postituslistat toimivat myös hyvänä paikkana nopealle ajatuksenvaihdolle. Tällöin ajatuksenvaihto on tosin varsin epämuodollista eikä välttämättä saa samalla tavalla tekijänoikeuden suojaa vaikka moraalinen isyysoikeus ideaan jollakin tai joillakin henkilöillä olisikin. Tämän takia julkaiseminen edes esijulkaisun muodossa on tärkeää ennen vapaamuotoisemman keskustelun käynnistämistä. Valitettavasti kun kaikki eivät aina kunnioita moraalisia oikeuksia…

P.S. First Monday on vuodesta 1996 internetissä julkaistu referoitu lehti, jonka aihepiirinä on internet. Artikkeleita ovat kirjoittaneet mm. Linus Torvalds sekä Ilya Prigogine.