Blogit oppimisen välineenä
Stephen Downes artikkeli Educause Review’ssa antaa varsin hyvän lähtökohdan opettajille jotka pohtivat blogien käyttöä osana omaa opetustaan. Tai luomissaan oppimisympäristöissä. Tämä blogi on syntynyt osana erään kurssin suoritustani ja olen sitä kirjoittaessani miettinytkin mitä hyötyä blogin kirjoittamisesta on oppimisen mittarina. Sen ainakin tiedän, että helpompaa (kai) on kurssisuorituksen saaminen blogia kirjoittamalla kuin lukemalla useaa kirjaa ja menemällä tenttiin.
Osana yliopistotasoisen kurssin suorittamista blogin pitäminen oppimisen mittarina on ehkä vaikeampaa kuin alempien koulutasojen tapauksessa. Blogi on kuitenkin luonteeltaan epämuodollinen media. Itse en ainakaan odota blogikirjoitukselta tieteellisen artikkelin tai konferenssiesitelmän tasoista lähteiden käyttöä ja kirjoitustyyliä. Itse asiassa blogien vapaamuotoinen ja keskusteleva sävy kärsisi, jos sitä kahlehdittaisiin tieteellisen kirjoittamisen sääntöihin.
Alemmilla kouluasteilla epämuodollinenkin kirjoittaminen opitusta materiaalista toimii varmasti riittävän hyvänä mittarina ja antaa samalla kokemusta kirjoittamisesta. Blogien yksi tärkeimpiä merkityksiä oppimiskäytössä on sujuvan kirjoittamisen harjoittelu ja omien ajatusten pukeminen sanoiksi. Annetuista aiheista blogiin kirjoittamisen mielekkyyttä on syytä pohtia tarkkaan. Onko mitään mieltä siirtää perinteisiä esseitä tai kirjoitelmia blogeihin?
Jos jossain oppimistilanteessa vaaditaan kirjoittamista blogiin niin että kirjoittamisen sisältö vaikuttaa suoraan arvosanaan (tai määrää koko arvosanan kuten tässä kurssissa), pitää kirjoittamista ohjeistaa tarkemmin. Opiskelijoille on epäreilua, että arvosteluperusteita ei kerrota, etenkin kun käytössä on vapaamuotoinen ja erittäin monenlainen media. Tieteellisen kirjoittamisen säännöt ovat tuttuja varsin lyhyen opiskeluajan jälkeen — blogikirjoittamiseen ei mitään mallia tai yleisesti hyväksyttyä tapaa.
Samoin tieteellisessä lähteiden arvioinnissa on omat sääntönsä. Tosin säännöt tuntuvat vaihtelevan eri tieteenalojen kesken (kuten myös kirjtoitustyylit), joten monitieteellisillä kursseilla tällaisinkiin asioihin pitää puuttua. Blogien käytössä pitää varautua siihen, että kimmokkeita kirjoituksille tulee useista eri lähteistä joiden lähdearvo voi olla hyvinkin kyseenalainen. Vaaditaanko kurssin suorituksessa käytettävän kirjoituksen lähteiden lähdearvon arvioimista vai ei? Vaaditaanko tietyn arvoisia lähteitä, että kirjoitus hyväksyttäisiin osaksi suoritusta?
Luulen, että blogien käyttäminen osana oppimisympäristöä voi monesti olla varsin hyödyllistä ja tehokasta, mutta käytön pelisääntöjen pitäisi olla kaikille tahoille selviä. Oman oppimisen arvioinnissa blogit voivat olla hyvinkin tehokkaita välineitä, mutta tällöin sisällön julkisuudesta pitää käydä keskusteluja ja pohdintoja. En välttämättä itse olisi valmis täysin avoimesti pohtimaan omaa oppimistani kurssin aikana. Toisaalta jossain sellaisessa kurssissa, jonka lopputuloksena syntyy jokin tuote (käsityö, ohjelmisto, tms.), blogi voi toimia hyvin työvaiheiden ja ideoiden dokumentoijana. Tällaisessa tapauksessa julkinen blogi voi tarjota vinkkejä muillekin ja toimi siten hyödyllisenä tietolähteenä kurssin suorittamisen jälkeenkin.
Alemmilla kouluasteilla blogien käyttö toimii varmasti hyvänä tapana saada oppilaat kirjoittamaan ja mahdollistaa siten paremman äidinkielen opetuksen. Ainakin nykyään blogit kun tuntuvat olevan täynnä tekstiä, joiden kirjoittajien soisi palaavan vielä moneksi vuodeksi opiskelemaan kirjoitustaitoa. Samalla blogit tarjoavat myös mahdollisuuden opettaa oppilaille vastuullista kirjoittamista ja mielipiteiden esittämistä kuin myös hyvän kritiikin antamista. Kun kaikki tapahtuu julkisesti ja niin, että siitä jää jälki on paljon helpompaa opettaa vastuullisuutta. Toisaalta samalla on myös hyvä mahdollisuus opettaa lapsille miten pitää kiinni omasta yksityisyydestään. Mikä on jo näin chättien aikaan erinomaisen tarpeellinen taito.