Kirjallisuudesta

Tässä merkinnässä käsittelen Uudet mediat kurssilla käyttämääni kirjallisuutta. Muut älkööt vaivautuko, ei siinä mitään erityisen kiinnostavaa ole ;)

Luonnollisesti käytin pakollista kurssikirjaa yhtenä kurssin kirjoista, eli Ylä-Kotola ja Arai: Uusmediatieteen perusteet. Lisäksi jokaisessa merkinnässä on linkitetty ne artikkelit tai teokset, jotka ovat toimineet suorina lähteinä kyseisille kirjoituksille. Näiden lisäksi on vaikea koostaa mitään eriteltyä luetteloa niistä kirjoista ja teoksista, jotka ovat lähteinä toimineet.

Olen vuosien saatossa seurannut internetin kehitystä ja sen merkitystä kansalaisvaikuttamisen kanavana sekä yleisenä mediana jo pitkään. Vaikka olenkin tietojenkäsittelijä olen aina ollut kiinnostunut myös teknologian käytön inhimillisemmästä puolesta, siksi kiinnostukseni käytettävyyteen. Kurssin edetessä olen palannut lukemaan niin käytettävyyden teoksia guruja, kuten Jakob Nielseniä (Usability Engineering, Website usability), Ben Schneidermania (lähinnä Leonardo’s Laptop) ja Donald Normania (verkossa julkaistut kolumnit). Olen palauttanut mieleeni heidän ajatuksiaan ja teorioitaan.

Teknologian puolelta olen aikonut pitkään kirjoittaa uuden median aiheuttaman tietotulvan hallitsemisesta niin teknologian kuin käytettävyydenkin kannalta. Nyt aihe siirtyy kurssiin esseeseen, joten siellä tulen käyttämään lähteinä nyt ja aiemmin läpi käymiäni Schneierin tekstejä tietoturvasta ja salauksesta, Berners-Leen ja muiden Semanttisen Webin kannattajien ajatuksia koneiden ymmärtämästä webistä sekä lukuisia web-suunnittelijoiden ja kehittäjien blogeja, jotka seuraavat webin päivittäistä ja nopeatempoista kehittymistä yhä villimpiin suuntiin.

Kansalaisvaikuttamisesta ja perinteisen journalismin muutoksesta erinomaisina lähteinä ovat toimineet Kari Haakanan blogi, mediablogi ja Poynter. Suomen laki ja Jukka Korpelan selkokieliset selvitykset lakien merkityksestä internetin ja informaatioteknologian kannalta ovat olleet nyt ja ennenkin selventäviä tietolähteitä.