Ajokortilla itään

Tänään työpäivä olikin hieman tavallisuudesta poikkeava kun kävin kääntymässä Venäjän puolella pelkän ajokortin voimalla. Kyseessä oli yhteistoimintaharjoitus Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen ja Karjalan Federaation pelastustoimen välillä. Näiden harjoituksen tarkoituksena on ensisijaisesti testata miten hyvin hälytysjärjestelmät valtakunnanrajan yli toimivat ja kuinka pelastusyksiköt saadaan rajan yli.

Tällä kertaa harjoituksen aihe ei ollut mitenkään suuria voimainponnistuksia vaativa suuronnettomuus, vaan hieman rajan itäpuolella oli tapahtunut liikenneonnettomuus venäläisen pikkubussin ja suomalaisen henkilöauton kesken (potilaita taisi yhteensä olla kahdeksan). Suomesta harjoitukseen osallistuivat Tohmajärven pelastusyksikkö (TO 11), Tohmajärven ambulanssia mallaava vara-ambulanssi Joensuusta sekä johtoauto (myös Joensuusta tällä kertaa), jonka kuljettajana toimin. Venäjän puolelta harjoitukseen osallistuivat pelastusyksiköt Sortavalasta ja Värstilästä sekä kolme ambulanssia.

Aikaisemmissa harjoituksissa apuvoimien hälyttäminen Suomesta Venäjälle on aina takunnut. Moniportaiset johtamiskuviot eri viranomaisten välillä ja kielimuuri eivät ainakaan auta asiaa. Tälläkin kertaa ensimmäinen virka-apupyyntö Venäjältä saapui Pohjois-Karjalan hätäkeskukseen hieman ennen kahtatoista. Faksi oli kuitenkin niin epäselvä, että hätäkeskus joutui yrittämään yhteydenottoa Venäjälle. Kahdenkymmenen minuutin tuloksettoman yrittämisen jälkeen hätäkeskus päätti tehdä hälytyksen ja pelastustoimien käynnistäminen Suomen puolella voitiin aloittaa. Samoihin aikoihin hälyttämisen kanssa hätäkeskus sai Venäjältä uuden faksin, jossa sisältö tuli selkeämmin — mutta vähemmän ymmärrettävämmin — läpi. Toinen faksi oli nimittäin Venäjäksi.

Suomessa alkutoimenpiteisiin tällaisissa tilanteissa kuuluu tulkin hälyttäminen, sillä muuten yksiköillä ei ole mitään mahdollisuuksia toimia yhteistyössä. Seuraava vaihe on rajanylitysmuodollisuuksien hoitaminen. Suomessa se tarkoittaa sitä, että kaikilla hälytykseen osallistuvilla tulee olla jokin henkilöllisyystodistus mukanaan (ajokortti siis riittää) ja ajoneuvojen henkilöstö ilmoitetaan rajavartiostolle. Suomen rajalla henkilöllisyydet tarkistetaan pikaisesti ja kuhunkin autoon annetaan virallinen dokumentti aiheesta. Venäjän puolella henkilöllisyydet tarkistetaan jälleen ja sählätään papereiden kanssa. Jälleen kerran pelkkä ajokortti riitti.

Rajanylitys sujui mennessä varsin hyvin. Rajan toisella puolella meitä oli vastassa Värtsilän palopäällikkö, jonka perässä kaahasimme onnettomuuspaikalle. Harjoitus meni miten meni. Vaikka osallistuinkin harjoitukseen, olin kuitenkin lähinnä tarkkailija ja valokuvaaja. Tärkein tehtäväni oli koekäyttää johtamisjärjestelmiämme ja välittää tietoa niin tekstinä kuin kuvina Joensuussa sijaitsevaan johtokeskukseen. Ennakkoepäilyksistäni huolimatta tietoa välittyi liiankin hyvin ilman erityisempiä ongelmia.

Taikauskoinen IT-nörtti saattaisi tässä vaiheessa aloittaa kaiken tiedon varmuuskopioinnin. Ihan vain varmuuden vuoksi.

Paluumatkallakin rajamuodollisuudet sujuivat yllättävän ripeästi (jonojen ohittaminen molempiin suuntiin auttaa ;). Tosin paluumatkalla Venäjän viranomaiset syynäsivät henkilötietoja jo paljon tarkemmin. Yhtenä harjoituksen tavoitteena oli kokeilla, aiheuttaako pelkän ajokortin varassa oleminen ongelmia. Tällä kertaa se ei sitä aiheuttanut, mutta Tohmajärveläiset osasivat kertoa oikeista hälytyksistä, joissa paluu on meinannut viivästyä kunnolla rajaviranomaisten empimisen takia. No, harjoitushan se on heillekin.

Suomessa rajaviranomaisia ei voinut vähempää kiinnostaa minkälaiset dokumentit meillä oli mukanamme.

Harjoitus oli tyypillinen harjoitus. Siinä havaittiin vielä riittävästi korjattavaa, mutta saatiin samalla todeta tiettyjen asioiden jo parantuneen. Itselleni harjoitukseen lisäsi hieman mielenkiintoa se, että sain kerrankin ylittää “hälytystehtävässä” valtakunnanrajan. Olinhan kuitenkin aloittanut urani Lauritsalasta, joka osallistuu välillä Saimaan kanavan vuokra-alueella sekä siellä suunnalla Venäjänkin puolella pelastustoimintaan. Silloin minulla ei vain ikä riittänyt rajanylityksiin (tosin ei niitä keikkojakaan tainnut tulla).