Kuolleiden näyttämisestä

Eli siis jälleen onnettomuuksista uutisoimisesta (aiheesta aiemmin). Hesarin blogissa on pohdittu kuolleiden näyttämistä uutiskuvissa. Pohdinnan taustalla on viime viikkoinen uutinen Länsisatamasta löytyneestä ruumiista ja verkossa julkaistusta kuvasta. Osaa lukijoista kuva on närkästyttänyt.

Kyseinen kuva on minusta varsin hieno. Näin harrastelijakuvaajana olisin ylpeä, jos tuollaisen kuvan olisin saanut aikaiseksi. Pelastustoimintaan osallistuvana minusta on mukava nähdä välillä muutakin kuvaa toiminnastamme kuin kalustoa tai liekkejä. Kuva on myös siinä mielessä hyvä, että se ei räikeästi esitä kuollutta. Käden roikkumista lukuun ottamatta mikään kuvassa ei kerro paareilla olevan kuolleen rankavammaisen potilaan sijasta.

Mielestäni tässä on nimenomaan netin vahvuus. Nopeat ja usein valitettavan pieniksi jäävät uutiset voivat saada oman paikkansa uutisvirrassa. Tässä tapauksessa kuva vielä nosti muuten monen varmasti sivuuttaman uutisen hetkeksi laajempaan tietoisuuteen. Ja sai aikaan pohdintaa. HS:n blogin kommenteissa pohditaan mm. eroa ulkomaisten ruumiiden ja kotimaisten ruumiiden välillä sekä kuoleman kohtaamista.

Jos hyväksymme kuolleiden näyttämisen ulkomaisissa uutiskuvissa sen kummemmin niistä närkästymättä, olemme varsin tekopyhiä jos samaan aikaan emme halua nähdä kotimaisia kuolleita. Ehkä ala on tuonut kuoleman niin arkipäiväiseksi minulle, että kuolleen näkeminen ei erityisesti pysäytä, mutta minusta kuoleman kohtaamisessa kuvien kautta ei ole mitään pahaa. Etenkin kun kuva on otettu niin, että se ei voi mitenkään mahdollistaa uhrin tunnistamista.

Kyllä kuolleiden näyttämisessä pitää käyttää harkintaa niin blogeissa, Flickrissä kuin uutisissakin, mutta eivät ne saa tabuja olla. Sen tiedän kyllä varmaksi. Jos joskus saisin hyvän kuvan otettua (muualla kuin työtehtävissä) kuolemasta niin sen varmasti julkaisisin.

Todettakoon tosin, että taannoiset kuvat kuolleesta helsinkiläisellä raitiovaunupysäkillä eivät mitenkään olleet mielestäni valokuvina hyviä. Eivät siis sellaisia, joita haluaisin julkaista muuten kuin uutisen yhteydessä.