Aseistautunut Amerikka

Törmäsin tuossa jokunen päivä sitten Kyle Cassidyn valokuvausprojektiin Armed America, jossa hän oli kuvannut tavallisia aseenomistajia eri puolilta Yhdysvaltoja kotonaan aseidensa kanssa. Usein kuvassa on koko perhe lemmikkeineen päivineen. GunPundit.com:in haastattelu antaa varsin mukavan kuvauksen projektista.

Projekti on julkaistu kirjana ja siitä näkemäni kuvat ovat varsin mielenkiintoisia. Vaikka olen Jenkeissä käydessäni saanut kokemusta siitä, että siellä suuri osa aseista on kaikkea muuta kuin metsästysaseita, olin silti hämmentynyt. Kun projektisivulta lukee ihmisten syitä aseen omistamiselle, harvalla syynä on metsästys. Tai edes ampumaharrastus tai aseiden keräily. Tiedän, että itsensä puolustaminen omistamalla ja kantamalla asetta on periamerikkalainen oikeus. Mutta silti en voi käsittää monen itseään aseilla puolustavan ajatuskulun logiikkaa.

Tosin minulla ehkä ajatuksiani värittää eniten suomalainen lainsäädäntö aiheesta sekä kokemuksen kesästä mummolassa 12-vuotiaana. Mummolan kylän jonkin kesäjuhlan aikana oli nimittäin itseni ikäinen poika ampunut kaveriaan päähän (kaveri ei kuollut, mutta leukaluu ja useita hampaita rytäkässä meni) riidan päätteeksi. Ase oli löytynyt kätevästi isän yöpöydän laatikosta. Oma setäni piti aikoinaan revolveriaan tyynynsä alla nukkuessaan, muuten se oli säilössä yöpöydän laatikossa – luonnollisesti ladattuna.

Itse projekti tai kuvaaja eivät ota kantaa aseiden omistamisen tai aseenkantolupien saamisen rajoittamisen tai vapauttamisen puolesta tai vastaan. Mikä on vain hyvä. Jenkeissä aseiden kantoon liittyvät kysymykset tuntuvat välillä olevan elämään suurempia. Mutta etenkin liberaaleille kaupunkilaisille (jotka stereotyyppisesti useinmiten ovat valmiita rajoittamaan aseenkantoa Jenkeissä) on varmasti ollut hyvä nähdä miten erilaiset kansanryhmät omistavat aseita. Muutamassa projektiin liittyvässä blogimerkinnässä törmäsin kommentteihin, joissa ihmeteltiin miten ‘tavallisetkin ihmiset’ omistavat aseita.

Kuvaajan uusi projekti liittyy sotilaiden tatuointeihin. Sinänsä huvittavaa, että törmäsin kuvaajaan juuri sen jälkeen kun olin edellisenä päivänä lukenut tatuoijan kommentteja ja sotilaiden kommentteja tatuoinneista (via MeFi).