Palomiesten eläkeiästä
Helsingin sanomat ehti eilen ensin uutisoimaan aiheesta, josta monet muut seurasivat perästä. Lyhyesti sanottu, palomiesten eläkeikää ja sen mahdollista alentamista pohtimaan asetettu työryhmä ei puuttunut loppuraportissaan eläkeikään millään tavalla. Verkkouutisten uutinen käsittelee aihetta hieman tarkemmin, kuten tekee myös Karjalainen tuoden esiin myös muita kannanottoja uutiseen.
Raportissa jätettiin palomiesten eläkeikään täysin puuttumatta, vaikka se oli selvitystyöryhmän yksi alkuperäisistä toimeksiannoista. Kuten Karjalaisen uutisessakin ministeri Rajamäki mainitsee ei nykyinen eläkeikä voi mitenkään toimia operatiivisessa toiminnassa olevan henkilöstön osalta. Työryhmän raportissa mainitaan ikääntyvien palomiesten siirtäminen kevyempiin tehtäviin työuransa loppuvaiheessa. Todellisuudessa näitä tehtäviä on kuitenkin rajoitettu määrä enkä katso kaikkien siirtämistä vanhemmille palomiehillekään mitenkään järkeväksi palvelun vastaanottajalle tai mielekkääksi työn tekijälle.
Karjalainen jatkaa omaa uutistaan tuomalla esiin myös paikallista näkökulmaa. Esimieheni tuo esiin Pohjois-Karjalan tilanteen, jossa operatiiviseen toimintaan osallistuvan vakinaisen henkilöstön keski-ikä pyörii reilusti neljänkymmenen paremmalla puolella.
Palomiesten työkyvyn mittarina pidetään savusukelluskelpoisuutta, joka on mitoitettu fyysisesti vaativimman työtehtävän mukaan. Kuitenkin palomiehen työssä on monia muitakin puolia, joissa fyysisellä kunnolla on erittäin suuri merkitys. Sairaankuljetuksen tehtävissäkin fyysisellä kunnolla ja erityisesti voimalla on oma osansa kun potilaita siirretään paareilla rappukäytävissä tai huonossa maastossa/kelissä. Väestön keskipainon lisääntyminen ja ikääntyminen eivät asiaa edes helpota.
Omituiselta tuntuu myös miehistön siirtäminen kevyempiin tehtäviin, eli käytännössä pois operatiivisesta toiminnasta, kun samaan aikaan julkisella sektorilla on selkeitä paineita henkilöstön vähentämiseen. Pelastuslaitosten henkilöstömenot ovat yli 80% kaikista menoista, mikä monen tahon mukaan viittaa tehottomuuteen. Vaikeuksia henkilöstömenojen perusteluun tuo myös se, että suuremissa kaupungeissa missä yksiköiden valmiusaika on minuutin, miehistö viettää suuren osan työajastaan (24 tuntia ja kolme päivää vapaata) tekemättä tehollista työtä. Kuitenkaan vuorokauden työjaksossa ei tehollista työntekoa voida loputtomiin vaatia ja mitään kovin sitovaa ei työvuoro voi tehdä, sillä hälytyksiin on aina lähdettävä.
Itse en ole vielä nähnyt kovinkaan monen palomiehen selviävän terveenä eläkeikäänsä saakka, vaikka nykyisin eläkkeelle jäävät jäävätkin eläkkeelle jo reilusti ennen 63-68 ikävuotta. Enkä näe keinoja, joilla nykyisinkin ehdottomasti minimissään olevista vahvuuksista vielä voitaisiin henkilöstöä vähentää siirtämällä heitä muihin tehtäviin samalla olemalla palkkaamatta lisää väkeä. Sen tiedän, että tämä asia ei ole millään tavalla loppuun käsitelty, se on varmaa.
Lopuksi todettakoon, että palomiesten eläkeikään liittyvät kysymykset eivät tietääkseni minua kosketa, sillä en virallisesti ole palomies enkä operatiivisessa toiminnassa. Niin, ja juuri eilen kun tätä aihettaa uutisoitiin laajasti, olin valmistautumassa savusukellustehtävään työparinani yli 50-vuotias palomies. Kyllä siinä jokunen letkaus tulikin kuultua niistä kevyemmistä tehtävistä joihin vanhemmat palomiehet pitäisi siirtää.